Post by aua18 maalis 2008 "Junnu Kangas"
Post by Junnu KangasPost by H***@gmail.comKoska ruotsalaiset on todettu geneettisesti
ylivertaisiksi,http://www.saunalahti.fi/eiry/
ja kaikenlaisia Freudenthal-mitaleja ja
kulttuuripalkintoja (jotka todellisuudessa ovat lahjuksia)
asiaa juhlittaessa jaetaan, on tehtävä johtopäätös että
huonoa koulumenestystä aiheuttaa itse se kieli.
Juu, näin sen täytyy olla. Älä kuule sinä vain enää
vahingossakaan opiskele yhtään lisää ruotsia.;-)
:-)))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))
--
aua
"Minä tiedän kaiken ja
valtaosan lopustakin."
+
...ja spämmijarrua on...
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000107&posting=22000000024579910#22000000024579910
Tässäpä on hiukan Tarkoitushakyuista Viestintää
Kirjoittanut: Vitsa 15.3.2007 klo 13.42
http://people.cc.jyu.fi/~pasaojan/pakkoruotsi/tarkoitus
hakuistaviestintaa/www.jippii.fi/jsp/forum/thread.jsp%3
Fb=kielipolitiikka&t=30875&p=431.html
http://people.cc.jyu.fi/~pasaojan/pakkoruotsi/tarkoitus
hakuistaviestintaa/www.jippii.fi/jsp/forum/thread.jsp%3
Fb=kielipolitiikka&t=30875&p=431.html
Tarkoitushakuista VIESTINTÄÄ
Vitsa kirjoitti 27.3 14:23
vastaa
Helmikuun 28 päivänä vuonna 2003, pari viikkoa ennen eduskuntavaaleja,
julkaisi STT mielipidekyselyn, joka otsikoitiin:
*Niukka enemmistö säilyttäisi pakollisen ruotsin kouluissa*
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa/arkisto.shtml?2003/0 2/157245
STT:n mielipidekyselyn kysymys (jota ei koskaan julkaistu):
*Miten suhtaudutte toisen kotimaisen kielen säilyttämiseen
pakollisena oppiaineena peruskoulussa, jolloin suomenkielisessä
koulussa tulee opiskella ruotsia viimeistään seitsemänneltä
luokalta alkaen ja ruotsinkielisessä suomea? Pitäisikö toisen
kotimaisen kielen säilyä pakollisena vai ei?*
56 % kannatti _toisen kotimaisen_ kielen pakollisuutta
Kyseessä ei siis ollut
_Niukka enemmistö_ joka säilyttäisi *pakkoruotsin,* vaan
_Niukka enemmistö_ joka säilyttäisi *toisen kotimaisen kielen,* joka
voi siis olla SUOMI tai RUOTSI. Kaiken lisäksi tulos saatiin aivan
liian pitkällä ja sekavalla kysymyksellä, joka esitettiin puhelimessa,
eikä kirjallisena, niin kuin olisi ollut ymmärrettävyyden kannalta
välttämätöntä.
_Mustavalkoinen kirjoitti 28.2.2003_
Ilmaus _toinen kotimainen_ oli koko tarkoitushakuisen ja monimutkaisen
kysymyksen avainkohta. Vaikka kysymys koski nimenomaan molempien
kotimaisten kielten pakollisuutta, niin myös toimittajat menivät STT:n
ansaan ja uutisoivat harhauttavasti vain pakollisesta _ruotsista_
esimerkiksi otsikoilla
*56 % kannattaa pakollista ruotsia*
*Enemmistö säilyttäisi pakollisen ruotsin*
*Niukka enemmistö säilyttäisi pakkoruotsin kouluissa*
Kun otetaan huomioon ylipitkästä kysymyksestä johtuva selvä
väärinkäsitysten mahdollisuus, ei saatu lopputulos ole
yksiselitteinen, eikä ilmaise missään tapauksessa ainakaan _pakollisen
ruotsin_ kannatusta, niin kuin kyselyn tulosten uutisoinneissa
haluttiin väittää.
Taloustutkimus Oy:n vastaavat mielipidekyselyt 1990-2003
*Pitäisikö ruotsin kielen opetus olla vapaaehtoista kaikille
suomenkielisille koululaisille?*
1990.....66 %
1991.....66 %
1997.....72 %
1999.....71 %
2001.....67 %
2003.....67 % kannatti _vapaavalintaista_ *ruotsin* opiskelua
Muita asiaa koskevia tutkimuksia, joissa kaikissa
on pakollisen ruotsin vastustus 60 - 91 prosenttia
http://www.jippii.fi/jsp/forum/reply.jsp?b=politiikka&t =44167&m=17
Ainoastaan STT:n kyselyn tulos poikkeaa olennaisesti muista.
Herääkin kysymys, miksi se julkaistiin pian sen jälkeen, kun
julkisessa keskustelussa vaiettu kielilaki hyväksyttiin eduskunnassa
demokratian ja asian kiistanalaisuuden kannalta oudon yksimielisesti
179 - 3? Kun otetaan huomioon kymmenet yksiselitteisesti ruotsin
kielen pakollisuuteen kielteisesti suhtautuvat tutkimustulokset,
ymmärtää miksi asiaa ajettiin loppuun asti pimennetyin lyhdyin ja
miksi sitä mm. STT:n gallupilla haluttiin jälkeenpäin ikään kuin
selittää.
_Ahonlaita kirjoitti 28.2.2003_
Julkaisemalla "gallup-tutkimuksen" vain paria viikkoa ennen
eduskuntavaaleja, syyllistyi STT mitä räikeimmin politiikan tekoon
aikana, jolloin pitäisi edellyttää erityistä puolueettomuutta ja
varovaisuutta. En enää kykene uskomaan kyseisen tietotoimiston
ehdottomaan rehellisyyteen tai korkeaan journalistiseen moraaliin.
______________________________________________________________
Suomen Tietotoimiston, STT, pääomistajat vuonna 2003
28.9% *Alma Media* ruotsalainen lehtikonserni Bonnier
22.1% *Helsingin Sanomat* ruotsinmielinen Pohjoismaiden suurin
päivälehti
______________________________________________________________
Tarkoitushakuista VIESTINTÄÄ
Pauli Ojanperä (Ruotsalaisuus ei kuulu Suomeen.) kirjoitti 26.2
11:36
vastaa
Kylmän taktiikan opaskirja
Ohjeita lukenut kirjoitti 11:32
Luin erään folktinget/sfp-lähtöisen raportin
taannoin ja siinä tuotiin esiin , että kaikkein
parhaiten heidän asiaansa on edistänyt
suomalaisten oma passiivisuus ja apatia. Nyt
tämä tilanne on muuttunut oleellisesti ja
ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin ollaan
tilanteessa, jossa täytyisi panna kampoihin,
mutta taktinen ohje numero yksi kuului:
"suomalaisten passiivisuus kieliasioissa on
saatava palautumaan entiselleen, ennen kuin
korjaamattomia muutoksia pääsee tapahtumaan
kielipoliittisessa kentässä". Näin siksi, että avoin
kielipoliittinen kamppailu nousisi väkisinkin yhä
useamman nyt asiasta piittaamattoman
suomalaisen tietoisuuteen ja saattaisi aktivoida
suomalaisia siinä missä ruotsalaisiakin.
Yhteenottoja ja väittelyjä, sekä kaikenlaista
asia-argumentaatiotakin on siis visusti
vältettävä. Ohjeen mukaan tässä "status quon
palauttamisessa" on ensisijaisesti käytettävä
kaikkia mahdollisia sellaisia retorisia keinoja,
joiden avulla suomalaiset saadaan "näennäisen
itseohjautuvasti" palaamaan aikaisempaan
apatiaan ja jättämään kielipolitiikan RKP:n
"tehtäväkenttään kuuluvaksi".
http://www.jippii.fi/jsp/forum/reply_fi.jsp?b=kielipoli
tiikka&t=45008&m=21
http://www.jippii.fi/jsp/forum/thread.jsp?b=kielipoliti
ikka&t=45008&p=11
Tarkoitushakuista VIESTINTÄÄ
Pauli Ojanperä (Pakkoruotsalaisuus ei kuulu Suomeen.) kirjoitti 12.3
20:55
vastaa
Ruotsinkieliset opettajat suivaantuivat suomalaisuusartikkelista
STT-PK, 12.3.2006
Ruotsinkielinen opettajakunta on suivaantunut Opettaja-lehdessä
helmikuussa julkaistusta haastattelusta. Siinä Suomalaisuuden liiton
puheenjohtaja Heikki Tala sanoo, että lopullinen päämäärä maassamme,
Ahvenanmaa mukaan luettuna, on yksikielisyys.
Suomenruotsalainen opettajayhdistys FSL haluaa, että Opetusalan
Ammattijärjestö OAJ:n johto tuomitsee artikkelin.
- Opettaja-lehden pitäisi osoittaa arvostelukykyä, kunnioitusta ja
hyvää makua, sanoo FSL:n puheenjohtaja Dan Johansson STT:lle.
Opettaja-lehden päätoimittaja Hannu Laaksola ei ota asiaan mitään
kantaa. Hänestä näkemys on Suomalaisuuden liiton eikä hänellä ole
tekemistä sen kanssa.
OAJ:n puheenjohtajan Erkki Kangasniemen mukaan olisi ollut parempi,
ettei tällaisia kirjoituksia olisi ollut lehdessä. Haastattelun pääsy
lehteen oli virhe eikä sellaista pitäisi tapahtua, hän pahoittelee.
- Ei ole mitään syytä vähätellä meidän toista kotimaista kieltämme.
Edustamme sekä suomenkielisiä että ruotsinkielisiä opettajia, hän
korostaa. Järjestönä OAJ ei hänen mielestään kuitenkaan voi ryhtyä
tuomitsemaan kirjoitusta.
Turussa ilmestyvä Åbo Underrättelser-lehti kirjoitti lauantaina, että
joukko loukkaantuneita ruotsinkielisiä opettajia suunnittelee
eroavansa OAJ:sta. Heidän mukaansa järjestön lehdessä on aiemminkin
esiintynyt ruotsin kielen vastaisia kommentteja. Suomalaisuuden liiton
puheenjohtajan yksipuolinen kommentti oli heille kuitenkin liikaa.
http://www.verkkouutiset.fi/juttu.php?id=87923
Tarkoitushakuista VIESTINTÄÄ
Talteen kirjoitti 13.3 11:27
vastaa
*Yhdistykäämme viimein*
otin selvää kirjoitti 10.3 17:06
Suomen puoluemuodostus ei kehittynyt samoissa yleispuitteissa kuin
kolmessa muussa Skandinavian maassa. Eli että ensin konservatiiviset,
sitten liberaaliset sekä sen jälkeen työväenliike. Suomen poliittisen
ilmaston erikoisolosuhteet muodostivat kielitaistelu ja vuodesta 1899
toiminta Venäjän valtakunnallistamispolitiikkaa eli sortotoimenpiteitä
vastaan. Tämän vuoksi syntyivät puolueista ensimmäisinä suomalainen ja
ruotsalainen puolue. Suomalainen puolue jakaantui vähitellen vanha- ja
nuorsuomalaisiin. Ajallisesti suhteellisen myöhään, vasta vuosisatojen
vaihteessa Suomeen kehittyi koko maan käsittävät työväenliike ja
vuonna 1906 perustettu Maalaisliitto moderneina massa- ja
intressipuolueina.
Suomalainen yhteiskunta oli voimakkaan jakutunut säätyläisiin ja
rahvaaseen, ala- ja yläluokkaan, koulujakäymättömiin ja sivistyksestä
osallisiin.
Taistelu suomenkielen ja sitä puhuvan kansan oikeuksista muodosti
suuren vedenjakajan 1800-luvun puolesta välistä lähtien.
Ruotsinkieliset puolustivat mielestään vanhaa kulttuuriperintöä, mutta
ennen kaikkea omaa vaikutusvaltaansa eliittiryhmänä maan hallinnon
sekä kulttuuri- ja talouselämän aloilla. Suomenkielisellä taholla
vaikuttivat taustatekijöinä sosiaalisen nousun tarve, omintakeisen
kulttuurin luomistahto sekä halu päästä vaikutus- ja valtavoimaksi
yhteiskunnassa ja omassa isänmaassaan.
Kokonaisuudessaan kielitaistelu valitettavasti oli omiaan synnyttämään
nurkkakuntaisuutta ja jyrkkäsärmäisyyttä, joka heijastui vakavasti
vielä kehittymättömään yhteiskuntaan. Vaikka kielitaistelusta tuli
tärkeä kulttuuria liikkellepaneva voima, aiheutui siitä myös suuri
kansallisen toimintaenergian kulutus ja siinä mielessä kansallinen
rasite. Kielitaistelun myötä synnytettiin myös syviä patoutumia
yhteiskuntaan aikana jolloin oli samalla taisteltava myös
venäläistämistoimia vastaan.
Kun bolsevikit kaappasivat vallan Venäjällä ei Suomenkaan yhteiskunta
kestänyt. Liian kauan oli sitä rasitettu järjettömällä kieliriidalla.
Ruotsalaisten häikäilemätön jarrutus suomalaisten sivistys- ja
sosiaalistumispyrkimyksiä vastaan kostautui traagisesti. Kun osattomat
tai juuri ja juuri päätöksenteosta osallisiksi päässeet suomalaiset
olivat ainutlaatuisen omaehtoisen kansansivistystyön tuloksista
huolimatta törmänneet liian kauan ruotsinkielisyyteensä tarrautuneen
eliitin ylläpitämään sosiaaliseen muuriin ja avoimeen halveksuntaan
katkeroituivat he ymmärrettävästi. Tästä oli seurauksena se, että
kriittisellä hetkellä muutamat harvat äärisosialistit saivat
kiiihotuksellaan ja venäläisten bolsevikkien avustuksella tempaistua
mukaansa yhteiskunnallisessa rakennustyössä ylpeinä ja päättäväisinä
ensi askeleitaan ottavat, aiemmin vain ruumiilliselle työlle elämänsä
uhranneet suomalaiskerrokset. Tuli vuosi 1918 ja nuoren Suomen parhaat
toiveet saateltiin synkkään hautaan. Mutta suomalaisuus kesti.
Kieliraja murtui, kun itsenäistynyt isänmaa oli vaarassa ajautua
syntymässä olevan, maailmanhistorian suurimman tyrannian käsiin heti
kätilöidyksi tultuaan. Kansakunta kesti, mutta syntyi uusi vakavampi
railo, jota nyt ylläpidettiin kaikin keinoin Moskovasta käsin. Tuli
1939. Ja suomalaisuus kesti, kansakunta kesti. Mutta tuli myös 1944.
Silloin olisi ollut viisasta pitää yhtä. Mutta kieliriidalla alettiin
taas lyödä mynttiä. Puhalsi hyisen sateen ja päälle viiman Moskovasta
ja mursi monen moraalisen selkärangan - alkoi tupsahdella punaisia
kärpässieniä sinne tänne lahottamaan suuren sateen piiskaamaa
kansakuntaamme. Kaikenlaisia rihmastoja alkoi tungeskella sinne tänne,
joiden tuoksu vieläkin imelänä leijailee aina kansanedustuslaitoksen
käytäviä myöten. Homevaurio on tiedetty, mutta sitä on yritetty
poistaa vain tuulettamalla ja siksi vailla tyydyttävää tulosta. Mutta
alkoi sotien jälkeen myös itää taas itäruotsalaisuuden inha ihottuma.
Sen kourissa kutisten alettiin torjua ja hoitaa homekasvustosta
johtuvaa potentiaalista bolsevistista punatautia rokottamalla jokainen
sivistykseen osalliseksi pääsevä suomalaislapsi omassa isänmaassan
pakollisella ruotsinkielellä, 1970-luvulta saakka valtiokoneiston ja
oikeusjärjestelmän siunauksella. Jokaisella koulutuksen tasolla. siitä
tuli myös kätevä karsimisjärjestelmä.
Tämä ei kuitenkaan toiminut tarkoitustaan vastaavasti, kuten tiedämme
siitä, että ruotsalaisuudesta huolimatta äärivasemmistolaisuus ja
vallankumouksellisuus kasvoivat erittäin rehevinä juuri vanhojen
ruotsalaissukujen ylläpitämässä lasihuoneessa kansakunnan kaapin
päällä. Ja juuri sieltä se näkyvyydellään oikein innoittikin
suomenkielistä nousevaa nuorisoa. Vaikutus oli päinvastainen.
Nyt on kaatunut tyrannivalta Venäjällä ja uusi on tekeillä. Suomessa
ideologisesta idiotismista jäljellä enää vasemmiston sarvikuonosuvut
ja usko ruotsalaisuuteen ja valtio, joka kansanedustajiensa voimalla
ylläpitää tätä uskoa.
Nyt sillä rokotetaan suomalaislapsia omaa suomalaisuuttaan vastaan.
Sekä suomen- että ruotsinkielisiä. Mitähän seurauksia tällä
"homeopatialla" kansallemme ja yhteiskunnallemme vielä on? Ettemme
kuolisi hapenpuutteeseen muiden kansakuntien puristuksessa. Vai
ollaanko heikkona hetkenä taas veli veljeä vastaan? Ei tohdi
ajatellakaan moista vaihtoehtoa.
Luopukaamme pakkoruotsista ja siihen liittyvästä valheessa elämiseen
yllyttävästä ideologiasta jo viimein ! Käytetään veroeurot viisaammin
ja annetaan kansakunnan vaurauden kasvaa. Yksi isänmaa, yksi kansa.
Suomen kieli, ruotsin kieli. Vapaaehtoisuus ja vakaus. Mutta kallehin
on vapaus.
Otin selvää, mutten tämän kummempaan tyylilisesti kaikessa kiireessä
pystynyt. On mentävä syömään, toivottavasti tekin löysitte pihvin...
ja otatte selvää.
http://www.jippii.fi/jsp/forum/thread.jsp?b=kielipoliti ikka&t=45674
Tarkoitushakuista VIESTINTÄÄ
Talteen kirjoitti 13.3 11:29
vastaa
*Opetushallituksen sivuilta*
tunnelma tihenee kirjoitti 11.3 23:14
OPH Etusivu | OPETUSHALLITUKSEN ORGANISAATIO UUDISTUU
OPETUSHALLITUKSEN ORGANISAATIO UUDISTUU
Valtioneuvosto hyväksyi torstaina 23.2. Opetushallitusta koskevan
asetusmuutoksen. Opetushallituksessa siirrytään
koulutusmuotokohtaisesta jaosta toimintayksikköjakoon.
Yksikköjako perustuu ovat kaikkia koulutusmuotoja koskeviin tehtäviin,
joita ovat kehittäminen, laadunhallinta ja seuranta, toimialapalvelut
ja ruotsinkielinen koulutus.
Yhteiskunnallinen kehitys ja valtionhallinnon kehittämistavoitteet
edellyttävät valtion keskushallinnolta valmiutta joustavaan ja raja-
aidat ylittävään toimintaan. Uusi organisaatiomalli tukee paremmin
toiminnan tehokkuutta ja tuottavuutta sekä vähentää toiminnan
päällekkäisyyttä.
Opetushallituksen johtamisjärjestelmää tarkistetaan vastaamaan valtion
keskushallinnon organisaatioille asettamia kehittämistavoitteita.
Pääjohtajan ohella Opetushallituksen strategiseen suunnitteluun ja
johtamiseen osallistuu johtokunta, jolla on päätösvaltaa myös muissa
virastolle merkittävissä asioissa. Uusi johto-organisaatio selkeyttää
vastuun jakoa.
Samalla Opetushallituksen johtokunnan kokoonpanoa vahvistetaan yhdellä
uudella jäsenellä, jolloin johtokunnassa on puheenjohtajan lisäksi
enintään seitsemän muuta jäsentä. Johtokuntaan kuuluvat jäseninä myös
pääjohtaja ja yksi viraston henkilöstön keskuudestaan valitsema
henkilö.
Asetus tulee voimaan 1. huhtikuuta 2006.
Lisätietoja:
- ylijohtaja Arvo Jäppinen, OPM, p. (09) 160 77220
- erityisavustaja Vesa Vuorenkoski, OPM, p. 040 742 6082
http://www.jippii.fi/jsp/forum/thread.jsp?b=kielipoliti ikka&t=45731
Tarkoitushakuista VIESTINTÄÄ
Talteen kirjoitti 13.3 11:35
vastaa
C G Liliuksen mukaan "Suomi on valtiollisilta perustuksiltaan
muukalaisvastainen, ulkopuoliset poissulkeva, rasistinen,
diskriminoiva, suomenmielinen, luotaantyöntävä, rajansa suljettuna
pitävä, militaristinen, alkoholisoiva ja väkivaltaisuuteen taipuvainen
maa".
Tänään 12.3.06 Helsingin Sanomissa esitellään Kustaa H J Vilkunan
kirja Isonvihan kauheuksista. Dosentti Panu Pulman kirjoituksen
otsikko on "Isonvihan terrori synnytti suomalaisen muistin". Lukekaa
ihmeessä - se antaa perspektiiviä. Kirjoitus päättyy näin: "Ruotsissa
ei oikein koskaan ymmärretty mitä suomalaiset olivat joutuneet
kokemaan ja tämä ymmärtämättömyyden kokemus ruokki erityistä
suomalaisuuden kokemusta. Suomalaisuus kehkeytyi näin toisaalta
venäläisen terrorin ja ruotsalaisen virkavaltaisuuden kokemusten
yhteisenä tuotteena. Ei ihme, että sata vuotta myöhemmin suomalaiset
alistuivat tsaarin alaisiksi ilman suurempia pyristelyitä, ja sangen
sutjakkaasti kehittivät tästäkin välttämättömyydestä kansallisen
hyveen."
*Suomalaisuuden kova ydin*
TALA kirjoitti 12.3. 12:29
Liliuksen kuvaamat suomalaisiin liitetyt ominaisuudet ovat syntyneet
tästä satoja vuosia jatkuneesta alistamisesta. Se näkyy vielä tänään
myös kielipolitiikassamme - alistumme suomenruotsalaisten kaikkein
järjettömimpiinkin vaatimuksiin. Onneksi nyt Suomen nuoriso on
herännyt ja aloittanut pakkoruotsin alasajon koulumaailmassa. Ai niin,
ketkähän ovat ajamassa riikkinruotsalaista virkamiestä Suomen
opetushallitukseen vahtimaan pakkoruotsin toteutusta?
http://www.jippii.fi/jsp/forum/thread.jsp?b=kielipoliti ikka&t=45743
Tarkoitushakuista VIESTINTÄÄ
Talteen kirjoitti 13.3 11:36
vastaa
*Yhdenvertaisuus?*
TALA kirjoitti 7.3 18:19
Suomessa alkaa tapahtua. EU vaatii yhdenmukaisuuslainsäädäntöä
kaikkiin jäsenmaihinsa. Suomessa se tarkoittaa mm. sitä, että
Ahvenanmaan on lopetettava kieleen perustuva syrjintä. Ahvenmaan
edellinen kansanedustaja tosin väitti Suomen televisiossa, että
suomalaisten syrjintä siellä olisi sallitua, kunhan se tehdään
ystävällisesti. EU on eri mieltä.
Maahanmuuttajien ja suomalaisten erilainen kohtelu
kielitaitovaatimuksissa tulee myös aiheuttamaan ongelmia Suomelle
juuri yhdenvertaisuuslain perusteella. Esimerkiksi Åbo akademilla on
erilaiset kielivaatimukset suomalaisille, suomenruotsalaisille ja
riikinruotsalaisille ja se on vastoin yhdenvertaisuuslakia.
Suomen kielilaki on alemmanasteinen suhteessa EU:n edellyttämään
yhdenvertaisuuslakiin, joka puolestaan nojaa Nizzan sopimuksen 12 ja
13 kohtiin. Näiden kahden lain väliset ristiriidat on ratkaistava
kielilakia muuttamalla. Sen kyllä Suomalaisuuden Liitto osasi ennustaa
jo kielilain valmisteluvaiheessa - ongelmia tulee.
Nyt olemme vasta aivan alkuvaiheessa kielilain aiheuttamien ongelmien
kanssa. Lisää tulee kaiken aikaa ja ratkaisu vaatii joko koko
kielilain kumoamista tai sen perusteellista uusimista. Nolo juttu!
http://www.jippii.fi/jsp/forum/thread.jsp?b=kielipoliti ikka&t=45535