Discussion:
Ruotsinkieli Suomessa ja perustuslaki
(too old to reply)
Anton
2011-02-11 13:45:04 UTC
Permalink
Jaahas, nyt mennään ojasta allikkoon. :) Oma käsitykseni on se, että
pakkoruotsin ongelma ei ole ruotsin kielessä itsessään, vaan siinä
pakossa. Ja silloin se saadaan koskemaan miltei kaikkia aineita. Ja
No kyllä itse ruotsissakin on vikaa siinä mielessä
pakko-opiskeltavana, että sen opiskeluun uhrattavat resurssit ovat
huomattavan hyödyttömiä esim. englantiin verrattuna.
Tästä sinulla tuskin lienee minkäänlaista konkreettista näyttöä.
Päinvastaisen puolesta taas puhuu se, että Ruotsi lienee edelleen Suomen
suurin kauppakumppani, ruotsalaiset turistit ovat suurin yksittäinen
ryhmä joka vierailee maassamme ja meillä on itsellämmekin 300 000 kieltä
äidinkielenään puhuvaa. Kohtalaisesti Ruotsia taitava pysty
kommunikoimaan myös norjalaisten kanssa (näin tein itsekin viimeksi
kuukausi sitten ja meilaan viikoittain tanskalaisten kumppaneiden
kanssa: minä ruotsiksi ja he tanskaksi).

Se kulunut "mutta nekin puhuu Englantia" argumentti ei oikein vakuuta.
Vanhempi polvi ei Ruotsissa (tai Norjassa) välttämättä osaa Englantia ja
kanssakäyminen ja kontaktin luominen toiseen osapuoleen on ihan toisella
tasolla kun kommunikoidaan jollain kotoisammalla kielellä. Kieli kun ei
ole pelkästään mikään kommunikaatiotekninen instrumentti.
Vapaavalintainen kieli olisi minusta kuitenkin se paras. (Tosin
ainakin pienillä paikkakunnilla ei käytännössä kauhean montaa
vaihtoehtoa siltikään olisi. Ja isommillakin joku "poikkeava" valinta
todennäköisesti aiheuttaisi koulumatkan pidentymisen)
En ota tässä kantaa valinnaisuuden puolesta enkä vastaan, mutta "toisen
kotimaisen" opiskelu aloitetaan mielestäni aivan väärässä iässä.
Teini-ikäinen ei oikein ole asenteellisesti vastaanottavainen millekään
uudelle jota yhteiskunta hänelle tuputtaa. Ruotsin (tai Suomen - tai
minkä tahansa muun) kielen opiskelu pitäisi aloittaa jo ala-asteella.
Näin voitaisiin vähentää kielen tuntimäärää ylä-asteella ja siten
tunteja myös vapautuisi muuhun.
--
Anton
Антон
安东
انطون
Harri Juntunen
2011-02-11 14:12:22 UTC
Permalink
Post by Anton
Se kulunut "mutta nekin puhuu Englantia" argumentti ei oikein vakuuta.
Vanhempi polvi ei Ruotsissa (tai Norjassa) välttämättä osaa Englantia ja
Ei taida nuorempikaan polvi osata englantia - ei näämmä ainakaan suomea.
Otto J. Makela
2011-02-11 17:32:22 UTC
Permalink
Post by Anton
Päinvastaisen puolesta taas puhuu se, että Ruotsi lienee edelleen
Suomen suurin kauppakumppani, [...]
Ei tietääkseni ole sen enempää viennissä kuin tuonnissakaan:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_talous
Post by Anton
Kohtalaisesti Ruotsia taitava pysty kommunikoimaan myös norjalaisten
kanssa (näin tein itsekin viimeksi kuukausi sitten ja meilaan
viikoittain tanskalaisten kumppaneiden kanssa: minä ruotsiksi ja he
tanskaksi).
Se kulunut "mutta nekin puhuu Englantia" argumentti ei oikein vakuuta.
Minut se vakuuttaa, koska kokemukseni mukaan liike-elämässä sekä
tanskalaiset (ja myös norjalaiset) yleensä puhuvat mieluummin englantia
kuin naapurimaansa kieltä. Ehkä taustalla on maiden sotainen historia...

http://satwcomic.com/nordic-brothers
--
/* * * Otto J. Makela <***@iki.fi> * * * * * * * * * */
/* Phone: +358 40 765 5772, ICBM: N 60 10' E 24 55' */
/* Mail: Mechelininkatu 26 B 27, FI-00100 Helsinki */
/* * * Computers Rule 01001111 01001011 * * * * * * */
Anton
2011-02-11 21:11:47 UTC
Permalink
Post by Otto J. Makela
Post by Anton
Päinvastaisen puolesta taas puhuu se, että Ruotsi lienee edelleen
Suomen suurin kauppakumppani, [...]
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_talous
Vuonna 2005 toiseksi suurin vientimaa ja kolmanneksi suurin tuontimaa.
Viennissä kolmen kärki on yhden prossan sisällä, eli sijoitus
oletettavasti vaihtelee.
Post by Otto J. Makela
Post by Anton
Kohtalaisesti Ruotsia taitava pysty kommunikoimaan myös norjalaisten
kanssa (näin tein itsekin viimeksi kuukausi sitten ja meilaan
viikoittain tanskalaisten kumppaneiden kanssa: minä ruotsiksi ja he
tanskaksi).
Se kulunut "mutta nekin puhuu Englantia" argumentti ei oikein vakuuta.
Minut se vakuuttaa, koska kokemukseni mukaan liike-elämässä sekä
tanskalaiset (ja myös norjalaiset) yleensä puhuvat mieluummin englantia
kuin naapurimaansa kieltä. Ehkä taustalla on maiden sotainen historia...
http://satwcomic.com/nordic-brothers
En minä väittänytkään, että tanskalaiset tai norjalaiset puhuisivat
meille Ruotsia, vaan he puhuvat äidinkieltään kun toinen osapuoli puhuu
Ruotsia. Näin on tehty iät ja ajat - allekirjoittanut mukaanlukien. Jos
katsoisit usein naapurimaan telkkaria, niin huomaisit ettei ole
ollenkaan epätavallista että keskusteluohjelmissa eri pohjoismaista
olevat osanottajat¹ puhuvat keskenään kukin omaa kieltään juuri yllä
kuvaamallani tavalla.

¹) Hyvä esimerkki oli Tanskan jalkapallomaajoukkueen Peter Smeichelin
haastattelu Ruotsissa pelatuissa jalkapallon EM-kisoissa 1992.
--
Anton
Антон
安东
انطون
John Smith
2011-02-11 21:28:45 UTC
Permalink
Post by Anton
Post by Otto J. Makela
Post by Anton
Päinvastaisen puolesta taas puhuu se, että Ruotsi lienee edelleen
Suomen suurin kauppakumppani, [...]
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_talous
Vuonna 2005 toiseksi suurin vientimaa ja kolmanneksi suurin tuontimaa.
Viennissä kolmen kärki on yhden prossan sisällä, eli sijoitus
oletettavasti vaihtelee.
Post by Otto J. Makela
Post by Anton
Kohtalaisesti Ruotsia taitava pysty kommunikoimaan myös norjalaisten
kanssa (näin tein itsekin viimeksi kuukausi sitten ja meilaan
viikoittain tanskalaisten kumppaneiden kanssa: minä ruotsiksi ja he
tanskaksi).
Se kulunut "mutta nekin puhuu Englantia" argumentti ei oikein vakuuta.
Minut se vakuuttaa, koska kokemukseni mukaan liike-elämässä sekä
tanskalaiset (ja myös norjalaiset) yleensä puhuvat mieluummin englantia
kuin naapurimaansa kieltä. Ehkä taustalla on maiden sotainen historia...
http://satwcomic.com/nordic-brothers
En minä väittänytkään, että tanskalaiset tai norjalaiset puhuisivat
meille Ruotsia, vaan he puhuvat äidinkieltään kun toinen osapuoli puhuu
Ruotsia. Näin on tehty iät ja ajat - allekirjoittanut mukaanlukien. Jos
katsoisit usein naapurimaan telkkaria, niin huomaisit ettei ole
ollenkaan epätavallista että keskusteluohjelmissa eri pohjoismaista
olevat osanottajat¹ puhuvat keskenään kukin omaa kieltään juuri yllä
kuvaamallani tavalla.
¹) Hyvä esimerkki oli Tanskan jalkapallomaajoukkueen Peter Smeichelin
haastattelu Ruotsissa pelatuissa jalkapallon EM-kisoissa 1992.
Pakkoruåtsi on perseestä!
Sillä pakotetaan lapsemme oppimaan autoa kieltä, josta ei ole hevonvitun
hyötyä missään.
Sinulla, rantaryssänä, ei ole tässä asiassa mitään sananvaltaa.
Håmå.
--
Muutkin otti, mutta minä en.
Anton
2011-02-11 22:02:47 UTC
Permalink
Post by John Smith
Pakkoruåtsi on perseestä!
Sillä pakotetaan lapsemme oppimaan autoa kieltä
Saappi vai Vålvå?
Post by John Smith
Sinulla, rantaryssänä, ei ole tässä asiassa mitään sananvaltaa.
Håmå.
Что вы говорите, товарищ? Пожалуйста, не пить больше.
--
Anton
Антон
安东
انطون
CptPicard
2011-02-12 13:44:17 UTC
Permalink
Post by Anton
En ota tässä kantaa valinnaisuuden puolesta enkä vastaan, mutta "toisen
kotimaisen" opiskelu aloitetaan mielestäni aivan väärässä iässä.
Teini-ikäinen ei oikein ole asenteellisesti vastaanottavainen millekään
uudelle jota yhteiskunta hänelle tuputtaa. Ruotsin (tai Suomen - tai
minkä tahansa muun) kielen opiskelu pitäisi aloittaa jo ala-asteella.
Näin voitaisiin vähentää kielen tuntimäärää ylä-asteella ja siten
tunteja myös vapautuisi muuhun.
Suomen kielipolitiikassa on kyse pohjimmiltaan
identiteettipolitiikasta vaikka sitä ei saa ääneen jostain syystä
sanoa, ainakaan suomenkieliseltä puolelta -- ainoastaan
ruotsinkielisillä on oikeus fiilistellä skandinaavinationaliseen
henkeen kielensä maagisista kulttuurillisista ulottuvuuksista ja miten
se pyhittää ihan minkä tahansa koska he ovat niin erityisiä ja muut
juntit vaan eivät tajua. Ja jos ei uppoa niin sehän kertoo vain
asenneongelmasta joka ratkeaa lisäämällä ruotsin opetusta.

Tuo argumentti "teini-ikäisestä uhmasta" (se on yksi näitä klassisia
propagandameemejä) pakkoruotsin perusteluna on todella holhoava; oma
kritiikkini pakkoruotsia kohtaan toki heräsi tuossa iässä, mutta juuri
siksi että olin jo tuolloin kriittisesti ajatteleva ihminen ja
tunnistan painostusyritykset ja kyseenalaisen argumentaation kun
sellaista näen. Pakkoruotsia ja erityisesti sen perusteluja vastustan
ihan yleisistä älyllisistä ja moraalisista syistä; moiselle
ideologiselle kuviolle ei pidä antaa periksi koska se leviää muuten
muuallekin yhteiskuntaan.

Identiteettipolitiikkaa voidaan tietysti tehdä kaikkein tehokkaimmin
juuri väestön pienten lasten keskuudessa, koska tuolloin käsitys
"omasta itsestä" ja siihen liittyvistä oikeuksista ja kriittinen
ajattelu ei ole vielä ehtinyt kehittyä. Minulle tulee aina jotenkin
epätodellinen olo kun kuuntelen pakkoruotsittajien juttuja siitä miten
ruotsista tulee tehdä meille "luonnollinen asia" -- eli siis se että
jos emme koe ruotsia "omaksi", se on ongelma jolle pitää aktiivisesti
tehdä jotain eikä siitä suinkaan saa vetää esimerkiksi sitä
johtopäätöstä, että ehkäpä me vain olemme mitä olemme.

Jos minä tahtoisin esimerkiksi systemaattisesti suomenkielistää
Ruotsin, lähestyisin asiaa juuri kuten Suomessa tehdään:

1. Yhteiskuntaan sopivan kattavat ja systemaattiset lailliset
kielitaitovaatimukset jotka efektiivisesti syrjivät muokattavaa
väestöä
2. Käsiksi lapsiin ennenkuin ne osaavat kritisoida kuviota
3. Tehdään tästä "oikeus", jolla "autetaan" ihmisiä sopeutumaan
tilanteeseen
4. Natsitellaan kriitikot hiljaisiksi

--Eero

Loading...